Sidosryhmädialogin kehittäminen

Kemiralle on tärkeää ymmärtää, mitkä yritysvastuuseen liittyvät asiat ovat tärkeimpiä kullekin sen sidosryhmälle ja mikä on paras tapa käsitellä niitä.

Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen jatkui vuonna 2012 projektilla, joka piti sisällään haastatteluja, työpajoja sekä Kemiran yritysvastuuhallintaan kohdistuvien sisäisten ja ulkoisten odotusten analysointia.

Tietyt yritysvastuuseen liittyvät asiat nousivat vuoropuhelun kannalta tärkeiksi useiden sidosryhmien kohdalla. Näitä olivat muun muassa innovaatio ja T&K, resurssien rajallisuus, yritysvastuu omissa toiminnoissa, toiminta paikallisissa yhteisöissä sekä toimittajien yritysvastuukriteerit.

Yksi projektin tärkeimmistä havainnoista oli se, että tämän analyysin tulokset ovat hyvin samansuuntaisia vuonna 2011 toteutetussa olennaisuusmatriisissa tärkeimmiksi nousseiden yritysvastuuaiheiden kanssa. Lisäksi havaittiin, että yritysvastuu on jo sisällytetty sijoittajien ja työntekijöiden kanssa käytävään vuoropuheluun ja jossain määrin myös asiakasviestintään. 

Yritysvastuuaiheiden sisällyttäminen nykyiseen dialogiin

Kehittämisprojektin tavoitteena oli sisällyttää tärkeät yritysvastuuaiheet nykyisiin sidosryhmädialogiprosesseihin. Toisena tavoitteena oli tunnistaa muita, tarkemmin määriteltyjä sidosryhmiä ja pohtia, kuinka heitä voitaisiin parhaiten lähestyä.


"Sidosryhmädialogi on yksi tapa tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia ja hallita liiketoimintaan liittyviä riskejä", kertoo Kemiran viestintäpäällikkö Anna-Kaisa Säkkinen. "Olemme määrittäneet tärkeimmiksi sidosryhmiksemme asiakkaat, osakkeenomistajat ja työntekijät. Nyt haluamme kehittää ja laajentaa olemassa olevia vuorovaikutusprosesseja sisällyttämällä niihin sidosryhmille tärkeimpiä yritysvastuuaiheita."

Asiakkaat tarjoavat monipuolista vuorovaikutusta

Kemiran ja sen asiakkaiden välinen sidosryhmädialogi on monitasoista, koska jokainen asiakkaiden kanssa yhteistyötä tekevä työntekijä on vastuussa vuoropuhelusta. Tutkimustulokset osoittavat, että yritysvastuu tulisi sisällyttää nykyiseen asiakasdialogiin innovaation ja T&K-toiminnan näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan erityishuomiota pitäisi kiinnittää sellaisiin asiakkaisiin, jotka käyttävät uusinta vesiteknologiaa tai ovat edelläkävijöitä kestävien ratkaisujen käyttöönotossa. Asiakasdialogin kehittämisessä Kemira keskittyy kouluttamaan työntekijänsä viestimään yritysvastuuasioista asiakkaille ja tunnistamaan Kemiran yritysvastuuhallintaan liittyviä signaaleja. Kemira tarjoaa myös työkaluja vuoropuhelun edistämiseen ja siitä raportoimiseen.


Yritysvastuu jo nyt osa sijoittajadialogia

Osakkeenomistajien ja sijoittajien kohdalla havaittiin, että yritysvastuu on jo melko hyvin sisällytetty nykyiseen viestintään, sillä Kemiran ydinliiketoiminta on jo itsessään hyvin kytköksissä vastuullisuuteen. Sijoittajat suhtautuvat yritysvastuuseen eri tavoin, mutta tärkeimpiä esille tulleita asioita olivat riskienhallinta ja liiketoimintamahdollisuudet. Kemiralle nämä pitkäaikaiset ja vastuulliset sijoittajat, jotka pitävät yritysvastuuta tärkeänä, ovat yksi tärkempiä kohderyhmiä.

Yritysvastuu mukaan työntekijöiden sitouttamistoimiin

Työntekijöiden osalta analyysi osoitti, että yritysvastuu pitäisi sisällyttää henkilöstökyselyihin kattavammin, jotta työntekijöiden yritysvastuuseen kohdistuvista odotuksista saadaan tasapainoisempi ja johdonmukaisempi kuva. Yritysvastuulla on merkittävä rooli työntekijöiden sitouttamisessa. Työntekijät haluavat olla ylpeitä työnantajastaan ja sen vastuullisuudesta. Työntekijädialogin kehittämisessä Kemira keskittyy vastaamaan kysymyksiin: "Mikä on Kemiran yritysvastuuvisio?" ja "Mikä on yritysvastuuhallintamme tavoitteena?". Lisäksi on tärkeää keskittyä yritysvastuuta koskeviin osaamisvaatimuksiin ja kehittämissuunnitelmiin (esim. perehdyttäminen ja koulutus).

Paikallisviestinnän merkitys muiden sidosryhmien kannalta

Tutkimustulokset osoittavat myös selvästi, että Kemiran yritysvastuudialogin kannalta tärkeimpiä muita sidosryhmiä ovat viranomaiset, lainsäätäjät, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja paikalliset yhteisöt. Säkkinen jatkaa: "Halusimme myös selvittää, mikä olisi paras tapa käydä paikallista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa". Projektin aikana määriteltiin, mitkä sidosryhmät ovat osa paikallista vuoropuhelua ja mistä sidosryhmistä vastaa globaali viestintätoiminto. Tulokset osoittavat, että paikallinen vuoropuhelu on tärkeämpää muiden kuin kolmen merkittävimmän sidosryhmän kohdalla.