Rahoitusasema ja rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2012 oli 176,3 miljoonaa euroa (177,7). Rahavirta investointien ja irtisanomiskorvausten jälkeen laski 38 % ja oli 71,8 miljoonaa euroa (115,3) pääasiassa korkeampien laajennusinvestointien vuoksi. Rahavirta investointien jälkeen sisälsi Sachtlebenin maksaman 27 miljoonan euron pääoman. Vuoden 2011 vastaavalla ajanjaksolla rahavirta sisälsi jäljellä olevien Tikkurilan osakkeiden myynnistä saadun 97 miljoonan euron rahavirran. Nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta oli 12,8 % (13,4 %).

Kemira-konsernin nettovelka oli kauden lopussa 532,0 miljoonaa euroa (515,8). Nettovelan kasvu johtui maaliskuussa 2012 maksetuista 81 miljoonan euron osingoista, minkä vaikutuksen positiivinen rahavirta pääosin kompensoi.

Korollisten velkojen määrä oli kauden lopussa 664,7 miljoonaa euroa (701,6). Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten velkojen kokonaissummasta oli 56 % (58 %). Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 1,6 % (2,0 %). Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli 16 kuukautta (17 kuukautta).

Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän lyhytaikaisen velan määrä oli 277,2 miljoonaa euroa. Siitä 193,6 miljoonaa euroa koostui Suomen markkinoille liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista ja 52,8 miljoonaa euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennyseristä. 31.12.2012 rahavarat olivat 132,7 miljoonaa euroa (185,8).

Vuoden lopussa omavaraisuusaste oli 53 % (51 %) ja velkaantuneisuus oli 40 % (38 %). Oma pääoma laski 1 314,8 miljoonaan euroon (1 370,8).

Konsernin merkittävin valuuttavirtariski syntyy Ruotsin kruunusta ja Kanadan dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 43 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 45 %. Vastaavasti CAD-määräinen 12 kuukauden valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 26 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä on suojattu 50 %. Lisäksi Kemiralle aiheutuu pienempi valuuttavirtariski Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Norjan kruunun osalta, joiden vuotuinen valuuttavirtariski oli noin 50 miljoonaa euroa. Keskimäärin tästä valuuttariskistä on suojattu 60 %.

Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu myös valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuuttoina kuin euroina. Merkittävimmän valuutan translaatioriskin muodostavat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real. Edellä mainittujen valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevaihtoa ja liikevoittoa translaatioriskin kautta. Edellä mainittujen valuuttojen 10 %:n heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran liikevoittoa noin 10 miljoonaa euroa (10) vuodessa translaatioriskin kautta.